Sähköautoilu tulee – vai tuleeko?

Viime vuosien aikana autoilun sähköistyminen on näkynyt monin eri tavoin. Äänettömästi liikkuvia sähköautoja on ilmestynyt katukuvaan ja moniin parkkitaloihin on pystytetty sähköautojen lataustolppia. Suomessa on jopa visioitu, että perinteisistä polttomoottoreilla toimivista autoista luovuttaisiin seuraavan vuosikymmenen aikana. Ekologiset arvot nostavat päätään ja ihmiset haluavat pysäyttää ympäristön saastumisen ja ilmaston lämpenemisen. Jotkin puolueet ovat ottaneet jopa vielä kovemman tavoitteen ja ovat linjanneet, että Suomessa pitäisi asettaa polttomoottorilla toimivien autojen myyntikielto jo muutaman tulevan vuoden aikana. Kaikki haluavat olla mukana ympäristötalkoissa.

Todellisuus on kuitenkin hyvin toisenlainen. Hurjimpien visioiden mukaan Suomessa pitäisi vuonna 2030 olla jo lähes miljoona sähköautoa. Realismi kuitenkin on, että Suomessa myytiin viime vuonna noin 500 sähköllä toimivaa autoa. Myytyjen sähköautojen määrän pitäisi räjähtää tulevina vuosina, jotta päästäisiin edes lähelle kaavailtuja lukuja. Toinen asia liittyy auton käyttöön. Suomi on perinteisesti pitkien välimatkojen maa, eikä pohjoisissa osissa ole nytkään kovin tiheä polttoaineasemien verkosto. Siihen, miten autojen latausverkosto saataisiin kattamaan haja-asutusalueetkin, ei taida kenelläkään olla vastausta. Lisäksi siinä missä polttomoottorilla toimivalla autolla voi ajaa täydellä tankilla parhaimmillaan lähes 1000 kilometriä, pystyy sähköauto parhaimmillaan 500 kilometrin kantamaan. Lisäksi sähköauton akun varaukseen vaikuttaa merkittävästi ilman lämpötila, ja varaus voikin tippua jopa kolmanneksen oikein kylmällä ilmalla. Tällöin kantama onkin enää 300 kilometrin luokkaa.

Myös ammattikäytössä on perinteisesti ajettu diesel-käyttöisillä ajoneuvoilla. Juuri näissä saadaan tankillisen kantamaksi lähes 1000 kilometriä, mikä voi olla elinehto esimerkiksi sairaankuljetuksessa tai raskaassa rekkaliikenteessä. Myös metsäteollisuudessa työntekijät liikkuvat asutuksen ulkopuolella, ja joskus työkeikalla ollaan useampi päivä metsän keskellä. Tällöin täysi tankillinen dieseliä turvaa liikkumisen, kun taas sähköauton lataus saattaa purkautua kylmän yön aikana. Esimerkiksi Suomen viennistä noin 20 prosenttia tulee metsäteollisuudesta, joten ei voida puhua mistään marginaaliryhmästä. Lisäksi yrittäjät tarvitsevat autoja erilaisiin tarpeisiin. He saattavat olla pienyrittäjiä, jotka laskuttavat Invoicery.fi-palvelun kautta, eikä heillä ole mahdollisuutta hankkia kallista sähköautoa.

Sähköautoilu ei missään nimessä ole kuitenkaan huono asia, mutta monia suuria kysymyksiä on vielä ratkaisematta. Varmasti kaupunkiajossa Kalifornian auringon alla sähköautoilu on varsin hyvä vaihtoehto. Jos päivittäiset matkat ovat muutamien kymmenien kilometrien luokkaa kaupunkialueella ja lämpötila on koko vuoden ajan plussan puolella, sähköautoilu on oikein oiva ratkaisu.

Autoilun sähköistymisessä on myös muutama muu kuluttajia mietityttävä asia. Yksi tärkeimmistä on autojen hinta. Vaikka auton käytön kustannukset ovatkin alhaisemmat, niin harvalla on varaa laittaa uuteen sähköautoon noin 40 000–50 000 euroa. Tällä saa hyvän perusmallin, mutta jos haluaa tilavamman auton paremmilla varusteilla tai suuremmalla kantamalla, voi hinta kivuta lähelle 100 000 euroa. Suomalaiset ajavat verrattain vanhoilla autoilla, joiden keskihinta pyörii 10 000 euron paikkeilla. Ihmisillä ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa sähköautoja. Toinen merkittävä asia on autojen ulkonäkö. Onneksi monet autojen valmistajat ovat heränneet tähän kysymykseen ja tuoneet markkinoilleen autoja, jotka näyttävät samalta kuin polttomoottoriautot. Jotkin autovalmistajat lähtivät vikasuuntaan tuodessaan markkinoille autoja, jotka on erityisesti tehty näyttämään sähköautoilta. Juuri tämän näköisiä autoja kuluttajat vierastavat.

Sähköautoilua perustellaan ekologisuudella, mutta asia ei ole aivan yksinkertainen. Toki autosta ei tule hiilidioksidipäästöjä, mikä on hyvä asia. Auton akku vaatii kuitenkin raskasmetalleja, muun muassa kobolttia, jota louhitaan saastuttavissa kaivoksissa. Lisäksi akku on käyttöikänsä päätyttyä ongelmajätettä, joten sitä ei voi heittää suoraan omaan piharoskikseensa.

Ikaw ay May Tulad din

Tungkol sa May-akda: topi